tiistai, 25. lokakuu 2011

Syksyn (ja tämän vuoden) eka bloggaus

Nyt saa kyllä emäntä katsoa peiliin, mikä voi olla niin paljon tärkempää kuin perheen pienimmän kuulumisten julkaiseminen kaikille kiinnostuneille. Tästä saa selalisen kuvan, kuin ei elämässäni tapahtuisi mitään ihmeellistä.

Aloitetaan siitä, että olen jo lähes 2,5 vuotias ja edelleen erittäin hyvän näköinen :-). Pentuja minulla on hieman suunniteltu, kun juoksujakin on tähän asti ehtinyt olla jo 4 kuukauden välein viidet!!! ja itseasiassa nyt odotellaan seuraavia alkaviksi. Viime keväänä kävin jo treffeillä, mutta ei minua sitten erikoisemmin kiinnostanutkaan, joten homma jäi lähtöviivalle.

ja sitten parit kuvat viime keväältä

 

Kynsienleikkuuta 13.3.2011

22.4.2011

Ja wappuna 2011!

torstai, 27. toukokuu 2010

Ja niin tuli ensimmäinen vuosi täyteen!

Vietin eilen 1-vuotissynttäreitä ja sain tosi hyviä lahjoja, tietysti extra-herkkuruokaa, mutta sen lisäksi LELUJA! Mutta tässä aluksi muutama synttäripäivänä otettu kuva, että huomaatte kuinka olen muuttunut edellisen päivityksen jälkeeen (josta on kyllä luvattoman kauan)

 

Ja sitten niihin uusiin leluihin. Oli päässyt leluvarasto hieman huonoon kuntoon. Jäljellä oli vain palloja ja köysileluja. Kaikki pehmolelut oli tullut tyhjennettyä ja ne semmoiset lateksi-possut on osoittautuneet tosi huonoiksi. Viimeisin possu pysyi vauhdissa puoli päivää, ennenkuin sain sen hajalle. Ärsyttävä röhkimisääni loppui kuin seinään heti kun sain sen putkivirityksen revittyä ulos ja sen jälkeen meni pehmusteet ja alkoi lennellä possun paloja...

Esittelenkin uudet leluni, ensimmäiseksi testasin pulmapalloa

 

Pehmoluu, joka oli ensimmäisen päivän suosikki. Oli kuulema tosi haasteellista saada minusta ja luusta rauhallinen kuva, tässä kuvassa ei taida liikkua kuin kieli ja häntä.

Ja uusi köysilelu. Emäntä veikkasi, että tämä olisi uusista leluista pitkäikäisin.

perjantai, 29. tammikuu 2010

Ikää jo 8 kuukautta

Siitä on aika pitkä aika, kun viimeksi on päivitelty kuulumisiani tänne blogiin. Kyllähän sitä neljässä kuukaudessa ehtii tapahtua, ikäkin on tuplaantunut. Ensimmäiset juoksut on saatu kunnialla ohi. Niihin housuihinkin totuin parin päivän jälkeen niin, että pikkuisäntä ja pikkuemäntäkin saivat ne puettua minulle päälle.

Pari viikkoa sitten kävimme oikein joukolla Eijan luona kuvattavana ja näin pitkästä aikaa velipoika Aimoa ja Minttu-siskoa. Ja täytyy todeta, että olen meistä kolmesta pienin ja karvaisin :-) Tässä muutamia ajantasaisia kuvia (kuvat Eija Viitanen).

 

torstai, 29. lokakuu 2009

Luita

Hirvenmetsästys on alkanut ja olen saanut oikeita luita. Uusilla hampailla onkin hyvä jyrsiä. Emäntä ja isäntä ovat ottaneet tähänkin jotain koulutusjuttuja mukaan. Kun olen saanut oikein herkullisen luun, niin he tulevat vuoronperään ihailemaan sitä. Yritän kyllä murista, mutta silti he ottavat luun ja pyrittelevät sitä ihaillen ennekuin antavat takaisin. Puruluitten kanssa en ole hommasta moiksiskaan, mutta oikeiden luiden kohdalla kylla haluaisin pitää ne ihan vain itselläni.

 

 

sunnuntai, 27. syyskuu 2009

Ikää jo neljä kuukautta!

Eilen täytin neljä kuukautta! Olen saanut kaikki penturokotukset ja minulle on kasvanut partaa, mistä emäntä on hyvin iloinen :-)  Viihdyn tosi hyvin ihmisten sylissä ja jos ei heti ymmärretä, että haluan syliin, niin haukun. Se onkin oikeastaan ainoita asioita, jotka saavat minut haukkumaan. Kaikki uudet asiat saavat minut niin innostumaan, etten tiedä miten päin olisin. On tosi jännää tavata uusia koiria ja uusia ihmisiä.

Ja kaikki alaetuhampaat lähti tänä viikonloppuna. Syöminen on hieman outoa ja niimpä tänään onkin jäänyt ruuat lähes kokonaan syömättä. Pikkuisäntä ja -emäntä syöttivät minulle vähän jauhelihaa kädestä pieninä palasina, kun en halunnut ottaa ruokaa kupista.

Kävimme viikonloppuna Espossa. Tapasin pikkuisäntäväkeni kaksi ja puoli vuotiaan serkun. Juoksimme ympäri heidän kotiaan ja minä olin jo sitä mieltä, että voisimme ottaa rauhallisemminkin. Mutta tämä pikku mies vain jaksoi ja yllytti minuakin, että juokse. Tapasin siellä myös naapurin kissan. Tuijotimme toisiamme pihalla ja minulla kyllä petti ensin kantti. Nyt isäntä sitten pohtii, että tuleeko minusta metsästyskoiraa ollenkaan. Mutta onhan kissa nyt hieman eri juttu kuin supi ja lisäksi olin hihnassa.